Yhteismetsät Suomessa

Yhteismetsän osakaskunta on yhteisetuus, joka hallinnoi osakastilojen omistamaa yhteismetsää ja muuta omaisuutta.  Omistuksen määrä on määritelty tilojen
yhteismetsäosuutena.  Yhteismetsät ovat perustamishistorialtaan ja omistuspohjaltaan hyvin erilaisia.  Pohjois-Suomessa on suuria isojakoon perustuvia yhteismetsiä.  Sodan jälkeen perustettiin asutusyhteismetsiä ja aivan viime vuosina on perustettu sijoittajien yhteismetsiä.  Sukujen metsäomaisuudesta on myös perustettu yhteismetsiä. Yhteismetsä on kuolinpesään nähden hyvin joustava metsäomaisuuden hallintamuoto.
 
Yhteismetsät laajenevat usein ostamalla lisämaita. Tiloja tai määräaloja voi myös maanmittaustoimituksella liittää olemassa olevaan yhteismetsään, jolloin liitettävän maa-alueen omistajalle määritetään luovutettavan tilan arvoa vastaava määrä yhteismetsäosuuksia.
 
Yhteismetsien hallituksena toimivat hoitokunnat.  Hoitokunnan jäsenten valinnan ja tärkeimmät yhteismetsää koskevat päätökset tehdään osakaskunnan kokouksissa.
Yhteismetsät harjoittavat suunnitelmallista kestävää metsätaloutta. Metsätalouden ohella muunkinlaiset maankäyttömuodot ovat muodostuneet yksittäisten yhteismetsien talouden kannalta merkittäviksi. Viime vuosina yhteismetsien alueille on kaavoitettu useita tuulipuistoalueita. Tuulipuistoalueiden vuokratuotot voivat olla yksittäiselle yhteismetsälle hyvinkin merkittävät. Metsästysoikeuksia ja lomatontteja sekä lomamökkejä vuokrataan. Yhteismetsien alueilta otetaan myös maa-aineksia sekä turvetta Yhteismetsiin sisältyy myös suojelualueita, vaikka suurimmat luonnonsuojeluhankkeet on toteutettu yleensä maanvaihdoin valtion kanssa. Yhteismetsien toimintaa ohjaa yhteismetsälaki, kirjanpitolaki sekä Suomen metsäkeskuksen kullekin yhteismetsälle vahvistamat ohjesäännöt.
 

 
Yhteismetsät ovat mukana PEFC-sertifioinnissa. Pohjois-Suomen suuria yhteismetsiä on myös sertifioitu FSC-standardien mukaisesti.

Yhteismetsät jakavat yleensä tasaista tuottoa osakkailleen heidän yhteismetsäosuuksiensa mukaisessa suhteessa. Osa yhteismetsistä käyttää huomattavan osan tuloksestaan lisäalueiden hankintaan. Vuoden 2023 alussa maassamme oli 594 yhteismetsää, joiden yhteispinta-ala oli n. 756 000ha. Lisäksi yhteismetsien osakaskuntien omistuksessa on lähes 64 000 hehtaaria liittämättömiä kiinteistöjä. Yhteismetsien osuus yksityosmeiden pinta-alasta on noin 6 %. Tästä linkistä Maanmittauslaitoksen yhteenvetoon Suomen yhteismetsien kehityksestä, Suomen yhteismetsät.

Yhteismetsien päätarkoitus on tulojen tuottaminen osakkailleen ja yhteismetsäomaisuuden arvon kasvattaminen. Eri yhteismetsillä on hyvin erilaista palvelujen tarjontaa. Pohjoisen suuret yhteismetsät vuokraavat alueitaan pienriistan ja hirvieläinten metsästystä varten. Useilla yhteismetsillä on lomamökkejä ja muita luontopalveluita. Osa yhteismetsistä myy maa-aineksia ja jalosteita. Etelän keskisuurilla yhteismetsillä on huomattavaa loma-asuntotonttien vuokraustoimintaa. Laavuja on elämysmatkailukäytössä.

Moni yhteismetsä hoitaa itse palvelujensa markkinoinnin, mutta joidenkin mökkejä ja muuta palvelujen tarjontaa on saatavissa myös välitykseen erikoistuneiden
palvelutarjoajien kuten Lomarenkaan tai Eräverkon kautta. Tarkempia tietoja kunkin yhteismetsän tarjoamista palveluista löydät yhteismetsien omilta kotisivuilta.