Suomen yhteismetsät ry:n lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle tuttavallisemmin METKA lain muuttamisesta.

Asia: HE 104/2025 VP

Yleinen lausuntomme kokeiluhankkeiden tuista

Suomen yhteismetsät ry kannattaa uusia tukimalleja luonnonhoidon ja monimuotoisuuden turvaamiseksi ja
erilaisten vaihtoehtojen kokeiluja. Tulosperusteisten tukimuotojen voi nähdä yhtenä askeleena
luonnonarvomarkkinoiden kehittämisessä.

Suomen yhteismetsät ry pitää ensiarvoisen tärkeänä tukimuotojen yksinkertaisuutta ja rahoituksen
priorisointia metsänhoidon kannalta tärkeimpiin tehtäviin. Esityksen vaarana on edelleen hallinnollisen
taakan kasvaminen sekä hallinnon että metsänomistajien kannalta.

Suomen yhteismetsiä huolestuttaa se, että kokeilut eivät sovellu Pohjois-Suomeen kovinkaan hyvin:
lehtipuiden lisääminen ei onnistu pohjoisen luonnonolosuhteiden vuoksi, ja suojavyöhykkeiden
kokeilumaakunnat ovat pääasiassa eteläisessä Suomessa. Kainuun lisääminen suojavyöhykkeen jättämisen
kokeilumaakuntien on oikeansuuntainen toimi, mutta ei kata koko Pohjois-Suomen osallistumista.
Pohjoisessa olisi suuria metsänomistajia – mm. yhteismetsät -, joilla olisi hallinnollista kapasiteettia ja
osaamista osallistua laajemminkin pilotointiin.

On todennäköistä, että osalla metsänomistajista vähämerkityksisten tukien enimmäismäärä 300 000 euroa
tulee täyttymään jo ennen kokeiluhankkeiden vähämerkityksisiä tukia. Tämä saattaa rajoittaa erityisesti
isojen metsänomistajien halua osallistua kokeiluun.

Esityksen toimenpanoon liittyy merkittäviä riskejä ainakin metsäkeskuksen tietojärjestelmien rakentamiseen
varsinkin, kun pilotointi on suunniteltu lyhytaikaiseksi. Suomen yhteismetsät kannattavatkin kokeilun
pidentämistä vuodelle 2029.

Taimikon ja nuoren metsän hoito (13 §)

Suomen yhteismetsät ry pitää tukea ongelmallisena Pohjois-Suomen osalta, missä luonnonolosuhteiden
takia lehtipuita ei kasva usein juuri lainkaan taimikoihin tai nuoriin metsiin. Suomen yhteismetsät ry esittää,
että Pohjois-Suomen osalta lehtipuusto-osuuden tavoitteena tuoreella tai sitä ravinteikkaammalla kankaalla
taikka niitä vastaavalla turvemaalla olisi vähintään 25 prosenttia kasvatettavan puuston runkoluvusta ja
1/2 kuivahkolla tai sitä karummalla kankaalla taikka niitä vastaavalla turvemaalla vähintään 10 prosenttia
kasvatettavan puuston runkoluvusta.

Metsätalouden kannalta tuki ei ole motivoiva. Kuten lain perusteluissakin todetaan, Luonnonvarakeskus on
arvioinut tulonmenetyksien, jos kohteella ylläpidetään 20 tai 30 prosentin lehtipuusekoitus koko metsikön
kiertoajan, olevan nettonykyarvojen suhteen suurimmillaan noin 1 200 euroa ja pienimmilläänkin noin 40
euroa. Esitys rankaisee nykymuodossaan niitä metsänomistajia, joilla ei kasvupaikan tai lähtötilanteen
perusteella ole mahdollista korkeampaan lehtipuuosuuteen.

Suojavyöhykkeen jättäminen (23 b §)

Suomen yhteismetsät kannattaa muutosta, että Kainuun maakunta lisättiin suojavyöhyke kokeiluun mukaan,
täten saadaan myös raakkuvesistöjä huomioitua.

Tulosperusteisuuden mittaaminen on tällaisissa kohteissa helppoa, koska kyseessä on passiivinen suojelu
ilman toimenpiteitä. jolloin korvaus voidaan laskea menetetyn puunmyyntiansion mukaan. Tämä on myös
heikkous: metsänomistaja ei saa varsinaista hyötyä työlleen ja siitä seuraavalle puuston lisäkasvulle tai
muulle metsätaloudelliselle hyödylle.

Suon ennallistaminen (23 c §)

Tuen myöntämisen edellytykseksi esitetään, että ennallistettavalla suoalueella on ennallistamisasetuksen
liitteessä 1 mainittu luontotyyppi, joka ei ole hyvässä tilassa. Tämä muodostaa ongelmallisen yhtälön, sillä
maanomistaja ei useinkaan tiedä, onko hänen maillaan kyseistä luontotyyppiä, koska paikkatietoja ei ole
saatavilla. Pilotointia varten tarvitaan selkeä määrittely, joilla tukiehdon täyttävät kohteet on mahdollista
tunnistaa.